SOSIAALINEN KESTÄVYYS

Sosiaaliseen kestävyyteen voi liittää

- jokaiselle riittävä toimeentulo, perusoikeudet ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

- työympäristön turvallisuus, terveellisyys, viihtyvyys ja esteettömyys

- henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen kohtelu

- eettiset, turvalliset ja terveelliset hankinnat

- syrjäytymisen, syrjinnän, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisy

- avoimuus, yhteistoiminta ja osallistumisen mahdollisuudet

- verkottuminen ympäröivään yhteiskuntaan

Äärimmäisessä köyhyydessä elää edelleen yli miljardi ihmistä. Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus sekä ilmastonmuutoksen seuraukset muodostavat merkittäviä esteitä kehitykselle. Tähän voimme puuttua kehityspolitiikalla ja -yhteistyöllä. Vakaa, tasa-arvoinen ja turvallinen maailma on kaikkien meidän etu. (UM)

Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. (Lasten oikeuksien sopimus)

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. (Perustuslaki 6 §)

Tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina nuoret pitävät vaaleissa ehdolle asettumista, äänestämistä ja aktiivisesti järjestössä tai nuorisovaltuustossa toimimista. (Nuorisobarometri 2018)

Jo yli puolet nuorista kokee omilla ostopäätöksillään vaikuttamisen tehokkaana. (Nuorisobarometri 2018)

Oletko miettinyt...

miten ilmaisen mielipiteitäni? Mitä tarkoittavat ihmisoikeudet ja ihmisoikeus? Miksi on tärkeää, että jokainen saa äänensä kuuluviin?

KULTTUURINEN KESTÄVYYS

Kulttuuriseen kestävyyteen voi liittää:

- kulttuurien laajan kirjon säilyminen

- paikallisten perinteiden, tapojen ja kielten vaaliminen

- kulttuuriympäristöjen ylläpito ja arvostaminen

- monikulttuurisuus oppilaitoksen ja/tai työyhteisön arjessa

Vain pieni vähemmistö nuorista kokee ystävän ihonvärillä olevan merkitystä tai pitää edes jokseenkin tärkeänä, että hänen ystävänsä ovat syntyneet Suomessa. (Nuorisobarometri 2016)

Kolme neljästä nuoresta näkee ulkomaalaisten monipuolistaneen suomalaista kulttuuria. (Nuorisobarometri 2018)

97 prosenttia nuorista pitää tärkeänä, että ihmiset voivat matkustaa vapaasti ja tutustua toisiin kulttuureihin. (Nuorisobarometri 2018)

Suomen peruskouluissa toistuvan kiusaamisen kohteiksi joutuu keskimäärin 6-10 % oppilaista. Toistuvasti kiusaavien määrä on hieman pienempi. Kiusaaminen on yleisimmillään alakoulun alaluokilla. Yläkouluun siirryttäessä kiusattujen oppilaiden osuus pienenee, mutta kiusaajien määrä pysyy entisellään. Näin ollen yläkoulussa yksittäisen kiusatun tilanne on vaikea. (MLL)

 Oletko miettinyt...

miksi on tärkeää, että olemme suvaitsevaisia ja kohtelemme toisiamme hyvin? Miten voisin omalla toiminnallani edistää hyvän ryhmähengen syntymistä kaveripiirissäni / luokassani / koulussani / yhteisössämme?